Sampo Collander Itsestäänselvyyksiä ei ole

politiikka

Demokratian kielletyt taikasanat

“Alakazam!” huusi Harry Potter, “Neekeriukko” sanoi Teuvo Hakkarainen. Eikä maailma näiden taikasanojen jälkeen enää ollut entisensä.

Sanojen kieltäminen suvaitsevaisuuden edistämiseksi on kuin sotimista rauhan puolesta. On sillä vaikutuksensa mutta vaikutuksen laadusta ei voi tietää etukäteen.

Kammo joitain sanoja kohtaan on ikivanhaa perua. Muinaiset suomalaiset välttelivät sanan ‘karhu’ käyttämistä ja keksivät kaikenlaisia kiertoilmaisuja metsän kuninkaasta. Raamatussa taas määrätään: “Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi nimeä.”

Kuinka pitkälle kansanedustaja voi säädellä julkisuuttaan?

Kansanedustajien tulevaisuus riippuu siitä minkälainen kuva äänestäjille heistä muodostuu. Suomessa ei yksittäisillä edustajilla vielä ole mahdollisuutta käyttää täyspäiväisiä imagokonsultteja eli spin doctoreita ja moni onkin polttanut siipensä hohdettuaan hetkensä median kynttilänvalossa. Seppo Tiitinen totesi YLE:lle ettei valikoimalla vain itselleen sopivia kanavia saa aikaan hyviä tuloksia.

Tarinat ovat vaarallisia

Ihmiskunnan aamuhämärissä ydinperheen oli tapana istua iltaa kotiluolassa nuotion ympärillä. Siinä isän metsästämää mammutinlihaa paistellessaan, kertoivat he toisilleen tarinoita. Tuonsuuntainen käsitys monilla meistä on metsästäjä-keräilijä  -esivanhemmistamme. Olemme omaksuneet sen koska tarina on mukava, se täyttää erään aukon tietoisuudesamme ja on helposti sovitettavissa nykyiseen kulttuuriimme. Se on siis myyvä.

Julkaise syötteitä